LÄHTÖLASKENTA: Brexit kallistaa ja heikentää brittiläistä yliopisto-opetusta

Brexitin luoma epävarmuus on varjostanut koko opiskeluaikaani Britanniassa. Sain opiskelupaikkani Bathin yliopistosta samalla viikolla kun britit äänestivät Euroopan Unionista lähtemisen puolesta. Heräsin Skotlannissa viideltä aamulla tarkistamaan äänestyksen tuloksen. Aloin huutaa niin, että koko perheeni heräsi. Se ettei kukaan tiedä mitä seuraavien vuosien aikana tapahtuu, luo turvattomuutta. On vaikea suunnitella tulevaisuuttaan, kun yhteiskunta, jossa elää on sekaisin.

Suomalaisena valkoisena naisena asemani maahanmuuttajana on etuoikeutettu. En kohtaa muukalaiskammoa, tulen maasta, josta ihmiset ovat usein uteliaita tietämään, olen niin sanotusti haluttu maahanmuuttaja.

Brexit on kuitenkin luonut tilanteen, jossa joudun opiskelijana harkitsemaan, kannattaako minun jatkaa opintojani Britanniassa. Maksan jo nyt paljon opiskelustani, vaikka vuosimaksuni, 9 000 puntaa, on sama kuin samaan aikaan opintonsa aloittaneilla brittiopiskelijoilla. Brexitin jälkeen on pahimmillaan näyttänyt siltä, että saatan joutua maksamaan tuplasti enemmän. Vuosimaksuni olisivat samat kuin nykyisin kansainvälisillä opiskelijoilla, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta.

Myös muut suomalaisopiskelijat miettivät lukukausimaksuja, vaikka Britanniassa jo opiskelevien suomalaisten maksuihin Brexit tuskin vaikuttaa, kertoo Verner Paavola Iso-Britannian Suomalaiset Opiskelijat ry:stä.

“Britannian opetusministeriö on onneksi varmistanut, että EU:sta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut säilyttävät ‘home fee’ -statuksen, jos he ovat jo aloittaneet opiskelun täällä.”

Sen sijaan opintojen jatkaminen Britanniassa esimerkiksi kandista maisteriksi on suurempi huolenaihe. Ennen opiskelujeni aloittamista olin ajatellut tekeväni myös maisteri-  ja mahdollisesti tohtoritutkinnon Britanniassa. Nyt katseeni on siirtynyt varsinkin Hollannissa opiskeluun. Suuri syy tähän ovat lukuvuosimaksut ja niiden todennäköinen kallistuminen. Koen, etten saa kandiopiskeluistanikaan rahoilleni vastinetta, joten tuhansien maksaminen vuoden maisteriohjelmasta ei houkuttele.

Paavola uskoo, että jatko-opiskelun suosio vähenee suomalaisten keskuudessa.

“Lukuvuosimaksut nousevat todennäköisesti pian tähtitieteellisiin summiin, 14 000–20 000 puntaa, mikä hankaloittaa suomalaisten jatko-opiskelua. Tässäkään mikään ei tietenkään ole varmaa, joten epävarmuus kalvaa monien suomalaisopiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmia.”

Britannia on perinteisesti ollut ulkomailla korkeakoulututkintoaan suorittavien suomalaisten suosituin kohdemaa, mutta brexit-äänestyksen jälkeen brittiyliopistoihin hakeneiden suomalaisten määrä on ollut laskussa. Pelkät brexit-uutiset ovat vähentäneet suomalaisten kiinnostusta opiskella Britanniassa, arvelee Verner.

“Jo nykyinen 9 250 punnan lukukausimaksu on monelle suomalaiselle paha pala purtavaksi, puhumattakaan tulevaisuuden mahdollisesta noin 17 000 punnan lukukausimaksuista. Pelkäämme, että suomalaisten opiskelijoiden mahdollisuus lähteä Britanniaan opiskelemaan heikentyy huomattavasti.”

Brexitin jälkeisessä Britanniassa rahalla ei välttämättä saa parempaa opetusta. Yliopistomaailmassa on uumoiltu, että opetuksen laatu saattaa päinvastoin heikentyä ja yksipuolistua. Brittiyliopistot menettävät tutkimukseen tarkoitetun EU-rahoituksensa, mikä voi johtaa siihen, että paras tutkimus- ja opetushenkilökunta muuttaa maasta. Tällöin Britanniassa opiskelu tai akateeminen työ ei välttämättä ole enää houkuttelevaa. Haluanko maksaa opiskelustani enemmän, etenkin jos koulutuksen taso laskee?

Teksti: Aino-Sofia Niklas-Salminen. Kirjoittaja on Suomen Lontoon-instituutin taide- ja kulttuuriohjelman assistentti, joka opiskelee kanditutkintoaan Bathin yliopistossa.

Kuvitus: Aino Sutinen