LÄHTÖLASKENTA: Brexit luo tilaisuuksia kulttuurin viennille

LÄHTÖLASKENTA: Brexit luo tilaisuuksia kulttuurin viennille

Britannia lähtee EU:sta näillä näkymin maaliskuussa 2019. Britan­nian politiikan sekavasta tilanteesta huolimatta ja riippumatta siitä, mitä mieltä brexitistä on, Suomen tulee ottaa tilanteesta kaikki irti. Koska monella alalla tulevaisuus on vielä täysin auki, nyt kannattaa keskittyä kulttuurivientiin. Kulttuurin ja luovien alojen vienti luo myönteisiä mielikuvia sekä ihmisten ja organisaatioiden välisiä suhteita, jotka puolestaan edistävät muuta vientiä.

Taide- ja kulttuurialan työntekijät pelkäävät, että brexitistä aiheutuvat rajoitukset ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkuvuuteen va­hingoittavat taiteilijoita ja kulttuurialan organisaatioita, kansainvälisiä hankkeita EU-maiden kumppanien kanssa sekä kiertuetoimintaa.

Britannian kansallisesta kulttuurirahoituksesta vastaavan Englannin kansallisen taideneuvoston (Arts Council England) mukaan EU on rahoittanut taidetta, museoita ja luovia teollisuuden aloja noin 40 miljoonalla punnalla (45,3 miljoonalla eurolla) vuodessa. EU-mekanismien poistuessa brittikuraattorit, -festivaalit ja -kulttuurilaitokset yrittävät kiivaasti korvata EU-rakenteita kahdenvälisillä suhteilla. Tähän mahdollisuuteen kannattaa nyt tarttua.

Suomi käy brexit-neuvotteluja yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Silti kaikkien, joilla on mitään kontakteja brittiläisiin kulttuuritoimijoihin, kannattaa nyt puskea suomalaista kulttuuria Britanniaan itsenäisesti ja itsekkäästi. Näihin toimiin on saatavilla asiantuntija-apua, sillä Suomella on Britanniassa suurlähetystön lisäksi oma kulttuuri-instituutti – toisin kuin muilla Pohjoismailla, joilla on maassa vain kulttuuriedustus suurlähetystössä.

Britannia on Suomelle yksi seitsemästä tärkeimmästä kauppakumppanista. Tullin tilaston mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin tavaroita ja palveluita Britanniaan yhteensä 4,3 miljardin euron arvosta.

Myös brittien kiinnostus Suomea ja suomalaista kulttuuria kohtaan on kasvanut. Brexit-kansanäänestystä seuranneiden kahden vuoden aikana entistä useammat toimijat ovat lähestyneet Suomen Lontoon-instituuttia. Myös Britannian kansainvälisen kulttuurisuhdeorganisaation British Councilin panostus Suomeen on kasvanut. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kuvataiteen alalla Helsingissä eletään suoranaista brittitaiteen ennätysvuotta. Kiasmassa on meneillään tunnetun keraamikko-kuvataiteilijan Grayson Perryn näyttely. Syksyllä Taidehallissa nähdään David Hockneyn töitä laajemmin kuin koskaan ja HAM esittelee taiteilijapari Gilbert & ­Georgen näyttelyn.

Yritysten ja maiden mainetta mittaavan Reputation Instituten tuoreen tilaston mukaan mukaan Suomen maine on maailman toiseksi paras heti Ruotsin jälkeen.

Maineella kannattaa ratsastaa. Brittien mielestä suomalaiset ovat omaperäisiä, luovia ja kiinnostavia. Maamme tunnetaan erityisesti sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja laadukkaasta peruskoulusta. De­signin ja klassisen musiikin ohella myös erikoisemmat alat kiinnostavat. Esimerkiksi Suomen Lontoon-instituutin Brighton Fringe -festivaaleille tänä keväänä tuottama Suomi-teemakokonaisuus sisälsi erikoislaatuista esitystaidetta stand up -komediasta nykytanssiin. Monet esitykset olivat loppuunmyytyjä ja saivat ylistäviä arvioita brittimediassa.

Suomalaisen kulttuurin imusta kertoo myös se, että viime vuonna Britannia nousi Sirkuksen tiedotuskeskuksen mukaan suomalaisen sirkuksen ykkösvientimaaksi.

Nykysirkus on myös hyvä esimerkki siitä, ettei kulttuurivienti ole pelkkää maabrändin ja suhteiden rakennusta, vaan se tuottaa myös rahaa. Esiintyminen ulkomailla on suomalaisille sirkusryhmille tärkeä tulonlähde. Eniten ulkomailla kiertävät ryhmät keskimäärin nelinkertaistivat jokaisen valtion toiminta-avustuksena saamansa euron ulkomailta saatuina tuloina. Avustuksen tuotto kotimaan toiminnasta oli keskimäärin vain noin puolitoistakertainen.

Brexitin alla Britannian kulttuuri­alalla on hyvää tahtoa, jota kannattaa hyödyntää. Taideneuvoston selvityksen ja Suomen Lontoon-instituutin kokemuksen mukaan enemmistö kulttuurialan ammattilaisista pitää EU:sta lähtöä virheenä. He haluavat lujittaa jo olemassa olevaa yhteistyötä ja rakentaa uusia siltoja. Meidän kannattaa osoittaa heille samaa hyvää tahtoa ja rakentaa siltoja kohti yhteistä tulevaisuutta.

Kirjoitussarja seuraa, kuinka Britannia valmistautuu EU-jäsenyyden jälkeiseen aikaan.

Teksti: Pauliina Ståhlberg ja Ninni Lehtniemi. Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 30.7.2018.

Kuva: Virpi Oinonen/businessillustrator.com