Taiteilija Emma Jääskeläinen työskenteli kevätkesän 2018 Temple Bar Gallery + Studiosin residenssissä Dublinissa. Haastattelimme häntä residenssin tunnelmista.

Millainen paikka on Temple Bar Gallery + Studios?

“TBS+G on vanhaan paitatehtaaseen muokattu työhuonekompleksi ja galleria. Residenssitaiteilijalle tarkoitettu studio oli yksi rakennuksen suurimmista ja herätti heti tarpeen materiaalisiin kokeiluihin ja tilan haltuun ottamiseen. Studioni edustan vilkas turistikatu ja sieltä toistuvat katumuusikoiden soittolistat vaativat kumminkin totuttelua ja korvatulppia. Temple Bar Studios + Galleryn väki oli ihania ja he tarjosivat tukea materiaalien etsimisessä ja kaupungissa navigoimisessa.”

Mikä oli yllättävintä residenssijaksossa?

“Residenssi tuli yllättäen, joten ehtinyt kauheasti suunnittelemaan. Päätin mennä Dubliniin avoimin mielin ja käyttää löytömateriaaleja ja työstää pienoismallin avulla Turkuun tulevaa näyttelyäni. Viimeisellä viikolla tein tutkimusretken Galwayhin, saaren länsiosaan. Lähdin etsimään Connemaran vihreää marmoria ja tutustumaan Irlannin maaseutuun ja meininkiin. Matkan aikana tein enimmäkseen tutkimustyötä kuten lukemista, kirjoittamista, stalkkausta ja luonnostelua. Sain varmasti eniten töitä tehtyä tuon viikon aikana.”

Millaisia kiviä Irlannissa on?

“Irlannista löytyy esimerkiksi upeaa valkoista graniittia joka sylkee pintaan ruostetta, fossiilin täyteistä mustaa Kilkennyn marmoria, ja mainitsemaani korukivissä suosittua Connemara marmoria. Connemara marmori on harvinainen vihreän kivi, josta monet turistiesineet on tehty. Näin sitä Dublinin kaupoissa. Ajattelin, että käyn katsastamassa vihreää marmoria jollain louhoksella. Visiitti ei ollut mahdollinen, mutta onnekseni löysin luonnosta hienon havun vihreän kimpaleen kyseistä materiaalia sekä ostin turistiesineitä myyvästä liikkeestä avokadon lihan värisen 6 kg:n raakakimpaleen. Löysin myös Killineyn rannalta erilaisia kiviä, joiden kuvittelin kulkeutuneen Irlantiin eri puolilta maailmaa!”

Olet aiemmin sanonut että haluat hylätä kiven materiaalina. Vieläkö ajattelet niin?

“En usko, että voin jättää sitä nyt. Taidan vain dramatisoida puhuessani sen hylkäämisestä. Ehkä sen tekemiseen liittyy joku häpeä tai epäcoolius tai ylicoolius. Joku vaihe tämä kivi nyt kumminkin on. Kiviteokset syntyvät materiaalin ehdoilla ja työstö vie paljon aikaa. Oppimisprosessi on ollut eräänlainen fyysinen performanssi ja tutkimus taidon tarpeellisuudesta. Haluan antaa isomman siivun muille teoksille ja ajatuksille. Kiviveistoksista tulee usein ruumiinosia ja salakuvia sukulaisista ja lemmityistäni.”

Kun ajattelet kymmenen vuoden päästä aikaasi Dublinissa, näyttäytyykö se käännekohtana urallasi?  

“Koko aika, jota nyt elän, voisi olla käännekohta. 30 on kai hyvä ikä toteuttaa kaikki elämänmuutokset, joita ei ole jaksanut. Olen valmistumassa, ja kiinnostuin tosissani kuvanveistosta vasta opintojeni loppuvaiheessa. Sitä ennen tein videoteoksia ja toteutin veistoksia YouTube-videoiden opastamana. Tämä oli vasta toinen residenssini, ja hyvin erilainen kuin ensimmäinen, jonka vietin Italian maaseudulla. Irlannissa tutustuin ihmisiin, joiden kanssa haluan olla jatkossakin tekemisissä. Uskon että yhteistyö heidän kanssaan jatkuu ja vie johonkin.”