Esko Suoranta on englanninkielisen kirjallisuuden väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hän on tällä hetkellä tutkimusvierailulla University of Birmingham -yliopistossa Isossa-Britanniassa. Tutkimustyön lomassa hän vastaili kysymyksiimme työstään.

Voisitko kertoa tämänhetkisestä tutkimusprojektistasi? Mitä se käsittelee ja millaisia tavoitteita sinulla on projektin suhteen?

”Viimeistelen englannin kirjallisuuden väitöskirjaani Helsingin yliopiston englannin yksikössä. Vierailen University of Birminghamissa saadakseni lisätukea tutkimukseni teoreettisen taustan laatimiseen. Tutkimukseni tarkastelee anglo-amerikkalaista spekulatiivista nykyfiktiota kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta.

Väitöskirjassani pyrin tunnistamaan, miten teokset, joita kutsun teknonaturalistisiksi romaaneiksi, luovat mahdollisuuksia tarkastella monimutkaisia, järjestelmällisiä ilmiöitä kuten digitaalista kapitalismia tai ilmastonmuutoksen tulevaisuutta. Tarkastelen muun muassa William Gibsonin, Annalee Newitzin, Malka Olderin ja Thomas Pynchonin teoksia. Olen erityisen kiinnostunut siitä, miten valitsemani kirjailijat onnistuvat käyttämään kirjallista ilmaisua teoksissaan niin, että lukija joutuu kasvotusten sellaisten ilmiöiden kanssa, joiden esittäminen yksinkertaisesti ja selkeästi on haastavaa. Väitän, että teokset luovat näin lukijoille mahdollisuuksia kohdata ja käsitellä aikamme toisinaan hämmentäviäkin ilmiöitä.

Teknonaturalismilla viittaan tämän päivän spekulatiivisen fiktion suuntaukseen, jonka keskiössä ovat ympäristöt, joissa teknologia ja luonto yhdistyvät. Esimerkiksi datakeskukset ja konttisatamat tällaista teknoluontoa. Niissä yhdistyvät monien muiden ohella mm. sähköinen infrastruktuuri, luonnonmuodostelmat, tietokonekoodi ja työvoima. Teknonaturalismissa tällaisilla paikoilla on keskeinen asema teosten estetiikassa, ja ne ovat digitaalisen kapitalismin monimutkaisuuden symboleja.

Teknonaturalismi myös lähestyy 2000-luvulle ominaisia aiheitaan samalla tavalla kuin 1800- ja 1900-lukujen naturalistinen kirjallisuus käsitteli teollistumista ja sen seurauksia. Teokset keskittyvät muutoksen materiaalisiin realiteetteihin, vikoihin, marginaaleihin ja monimuotoisuuteen. Lajityypin skeptisyys uuden teknologian lupauksia kohtaan perustuu yksityiskohtaiseen ymmärrykseen digitaalisen kapitalismin toimintatavoista sen sijaan, että teokset edustaisivat dystooppista pelottelua tai tekno-optimismia.”

Miksi valitsit tämän aiheen, mikä siinä kiinnostaa?

”Alun perin huomasin, että tietynlaisissa 2000- ja 2010-lukujen spekulatiivisen fiktion romaaneissa oli taipumus tehdä spekulatiivisia tulkintoja senhetkisestä maailman tilasta sen sijaan, että niiden kuvasto olisi koostunut tekoälyistä ja dystooppisista tulevaisuuksista.Toisin kuin monissa muissa teksteissä, ne eivät tiivistäneet huolta tulevaisuudesta ihmismäisten robottien perushahmoihin, vaan kertoivat tarinoita yrityskulttuureista, internet-teknologian mahdista ja kompastuskivistä sekä digitaalisen teknologian vaikutuksista demokratiaan. Nämä teokset tuntuivat tarjoavan mielenkiintoisia näkemyksiä siitä, mihin kapitalismi ja sen digitalisaatio olivat menossa.

Olen sittemmin ottanut kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen lähestymistavakseni samalla, kun siirryin laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta tutkimaan romaaneja tarkemmin. Huomasin, että temaattisten yhteneväisyyksien lisäksi kaikki tarkastelemani kirjailijat tekevät mielenkiintoisia asioita spekulatiivisen fiktion kertomusmuodolla. Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, kun syvennyin affordanssiteoriaan ja aloin tarkastella kirjallisuutta kognitiivisena ympäristönä, johon sekä kirjoittajat että lukijat osallistuvat aktiivisella, sosiaalisesti ja historiallisesti määräytyvällä tavalla. Minusta tällainen kognitiivinen ymmärrys voi pystyä selittämään paitsi miten kirjallisuus yleisesti ottaen “toimii”, mutta myös sen, miten eri lajityypit onnistuvat luomaan niille tyypillisiä vaikutelmia. Saatamme esimerkiksi huomata, miten spekulatiivinen fiktio luo fiktiivisiä maailmoja hyvin eksplisiittisesti – Tolkien luo Keski-Maan kirjoittamalla sen esiin ikään kuin silmiemme edessä – kun taas realismia edustavat romaanit rakentavat yhtälailla fiktiivisen maailman, mutta pyrkivät tekemään sen huomaamatta.”

Miten käynnissä oleva vierailusi liittyy tutkimukseen tai tukee projektia? Mitä toivot saavasi vierailulta?

”University of Birmingham -vierailuni aikana työskentelen Dr Matt Haylerin (Department of English Literature and Centre for Digital Cultures) kanssa. Hänen erikoisalaansa ovat nykykirjallisuus, kognitiiviset lähestymistavat ja posthumanismi, joten työskentelystä hänen ohjauksessaan on äärimmäisen paljon hyötyä väitöskirjani viimeistelyssä. Lisäksi pääsen esittelemään työtäni paikallisille tutkijoille. Olemme myös järjestämässä vierailuni aikana esimerkiksi lukupiirin affordanssien käsitteestä. Odotan sitä innolla.

Erityinen tavoitteeni vierailun ajalle on muotoilla uudelleen klassinen teoria tieteisfiktiosta kognitiivisen vierraannuttamisen kirjallisuutena määrittelemällä se nykyaikaisen kognition ja affordanssien ymmärryksen pohjalta. Mielestäni tätä näkemystä ei ole toistaiseksi sovellettu teorian käsittelyyn. Pyrin osoittamaan, että kognitiivisen lähestymistavan soveltamisesta tieteisfiktion teoreettiseen tarkasteluun on hyötyä, kun yritämme ymmärtää sen ominaispiirteitä. Toisaalta haluan myös näyttää, että teorian keskeisten pilarien uudelleenmäärittely tällä tavoin voi tuoda uusia näkemyksiä kirjallisuudentutkimukseen kokonaisuudessaan.”

Mitä spekulatiivisen fiktion kirjallisuusanalyysi voi mielestäsi kertoa meille omasta yhteiskunnastamme digitaalisen kapitalismin aikakautena ja yhteiskunnan valvonnasta digiaikana? Voimmeko oppia jotain näistä tarinoista?

”Voimme ehdottomasti oppia teknonaturalistisista ja muista vastaavista romaaneista. Mielestäni niiden tärkeintä antia on, että ne nostavat esiin teknologioiden, markkinoiden, yhteiskuntien ja yksilöiden välisten suhteiden vivahteita ja ennakoimattomia seurauksia. Näitä ei juurikaan näy valtavirtatieteisfiktion usein yksioikoisissa kuvauksissa.

Tämän lajityypin romaanit myös yleensä välttävät tarjoamasta selkeitä ratkaisuja. Sen sijaan ne ohjaavat usein kohti tulkintoja, joissa historia nähdään avoimena jatkumona, jossa mahdollisuudet muutokseen säilyvät huolimatta kapitalismin hegemonisesta asemasta, sen kehityskuluista ja maailman mullistuksista. Opettaessani joidenkin tutkimieni kirjailijoiden tekstejä olen myös huomannut, etteivät teosten kuvaukset teknologian vaikutuksista elämäämme aina edes rekisteröidy lukijoille spekulatiivisena fiktiona. Mielestäni nämä jännitteet antavat äärimmäisen hyödyllisiä mahdollisuuksia oman yhteiskuntamme ja maailmamme kriittiselle tarkastelulle.”

Haluaisitko vielä lisätä jotain?

Minusta teidän pitäisi ehdottomasti pyytää kirjasuosituksia! Tässä muutamia teoksia, joihin lukijat voivat tutustua suoraan verkossa:

Ote Dave Eggersin teoksesta The Every, 2022.

Eggersin romaani pyörii nimeään kantavan Silicon Valleyn yritysjätin hegemonisten pyrkimysten ympärillä. Teos on jatkoa The Circle -romaanille (2013) ja hyppy maailmaan, jossa yksittäinen yritys hallinnoi dataa, jolla voi ohjailla ihmisten käyttäytymistä aina vain mielikuvituksellisemmilla ja kaameammilla tavoilla.

Tim Maughanin “Line Go Up”, 2022.

NFT-novelli, jota et tiennyt tarvitsevasi. Maughanin tarina tarjoaa raastavan kuvan lähitulevaisuudesta, jossa taide seuraa kryptovaluuttamarkkinoiden ylä- ja alamäkiä.

Ote Malka Olderin teoksesta Infomocracy, 2016

Olderin trilogia esittää vaihtoehtoisen tulkinnan globaalista demokratiasta ilman kansallisvaltioita. Vaalien järjestämisestä ja vapaan ja totuudenmukaisen tiedon jakelusta vastaa kaikkialla oleva tietoverkko. Tälläkin järjestelmällä on ongelmansa!

Esko Suoranta on saanut TelepART-tukea tutkimusvierailunsa rahoittamiseen.

Kuva: Esko Suoranta