Kinetic Orchestra on helsinkiläinen nykytanssiryhmä, jonka esitys I’m Liquid saapuu Lontooseen helmikuun alussa. Ryhmän taiteellinen johtaja ja koreografi Jarkko Mandelin kertoo teoksen luomisprosessista.

Miten kuvailisit I’m Liquidia esityksenä?
Tässä teoksessa erityistä on se, miten me yhdistelemme luontevasti näyttäviä tekniikoita ja sirkusmaista taitoa. Ammennamme vivahteita taistelulajien liikekielestä ja akrobatiasta. Kun tämä teos lähtee vyörymään, se ei pysähdy. Tunnelma on todella intensiivinen. Kentän ammattilaisten mukaan tällaista teosta ei ole aiemmin tullut vastaan. Mukana on niin paljon tekniikkaa, taitoa ja ymmärrystä, että yksityiskohtien hallinta säväyttää. Teoksessa on myös todella selkeä idea, joka onnistuu yllättämään.

Minkälainen yleisö teillä oli mielessä esitystä tehdessä?
Tämä esitys sopii sekä alan ammattilaisille, että tyypeille, jotka eivät tiedä tanssista mitään. Kokemuksena teos on immersiivinen. Musiikki on voimakasta, tunnelmat ovat selkeitä ja teos etenee tehokkaasti. I’m Liquid on helposti lähestyttävä teos myös koska se ei edusta sellaista minimalistista ja postmodernia tekemistä, mikä on ollut aika pitkään muodissa. Esittämisen tapa ei myöskään ole klassinen tai puiseva. Tämä ei ole teos, josta pitäis tajuta jotain, jotta sitä voi seurata.

Mikä inspiroi sinua yhdistelemään taistelulajeja ja akrobatiaa?
Alunperin inspiroiduin itämaisista kamppailulajeista tutusta vedeksi muuttumisen konseptista. Tämä on metamorfoosityyppinen idea, jossa vedeksi tai muuksi elementiksi muuttuminen symboloi sitä, että jonkun taidon oppiminen on viety loppuun asti. Koitan lainailla liikkellisiä ideoita ja saada niitä toimimaan tanssin muodossa niin, että alkuperäinen visioni tulisi näkyväksi ja välittyisi. Minusta on tärkeää huomioida myös se, että välillä on vaikea erottaa tällaisista konsepteista piirteitä, jotka ovat länsimaista viihdettä, ja niitä, jotka kuuluvat eri taistelulajien sisimpään olemukseen. Vaikka lainailen vaikutteita, en missään nimessä väitä olevani jujitsun sen enempää kuin akrobatiankaan mestari. Kulttuuriset lainat ovat asioita, jotka olemme ehkä ymmärtäneet oikein tai sitten emme. Taiteessa asioita lainataan, muokataan, väännetään ja käännetään eli puhtaista konsepteista on melkein turha edes puhua.

Minkälaisen prosessin kautta koreografiset tuotoksesi syntyvät?
Yleensä tulen idean kanssa paikalle ja lähdemme yhdessä kehittämään sitä. Luomisprosessien tulee olla tarpeeksi pitkiä, jotta on mahdollista tehdä hyvää jälkeä ja luopua osioista, jotka eivät tunnu löytävän paikkaansa teoksessa. I’m Liquidin kanssa teimme parin kuukauden harjoittelupätkän isojen jumppapallojen kanssa, mutta päädyimme jättämään ne pois lopullisesta esityksestä. Emme vain päässeet sellaiseen tilanteeseen, jossa olisimme voineet hallita niitä ja luoda koreografiaa pallojen varaan. Kun koreografia oli pääosin valmistunut en puuttunut enää laatujen ja yksityiskohtien harjoitteluun, koska ryhmäni tanssijat tunsivat teoksen sisäisen logiikan.

Kuinka paljon olette ehtineet kiertää I’m Liquid -esityksen kanssa ulkomailla? Onko teillä Lontoon vierailulle erityisiä odotuksia?
Emme itse asiassa ole kiertäneet vielä ollenkaan! Tulemme Lontooseen hyvillä mielin ja koen, että itse tanssin esittäminen ulkomailla ei ole mitenkään ihmehommaa. Toimintamme on viimeisten vuosien aikana ottanut sellaisen harppauksen eteenpäin, että pystymme paremmin suuntaamaan ulkomaille. Olemme Suomessa saavuttaneet sellaisen pisteen, että emme enää yksinkertaisesti pysty kasvamaan enempää. Minusta tuntuu, että olemme myös pihdanneet ulkomaille lähtöä. Ei ole järkeä käyttää liikaa resursseja siihen, että teemme itseämme tykö. Mielenkiinnon voi herättää hyvällä markkinoinnilla, mutta polku loppuu lyhyeen, jos tekeminen ei ole riittävän hyvää. Visioni on ollut se, että sitten kun me lähdemme ulkomaille, tekemisemme tulee olla sillä tasolla, että se kannattelee.

I’m Liquid,  
Jacksons Lane, 269a Archway Road, London N6 5AA
8. helmikuuta klo. 19:30, kesto 45 min
Liput £12

Teksti: Eeva Lehtonen Kuva: Jussi Ulkuniemi