Lontoon arkkitehtuurifestivaalilla järjestettävässä paneelikeskustelussa pohditaan kirjastojen roolia julkisina tiloina. Helsingin uuden keskustakirjasto Oodin arkkitehti Antti Nousjoki on yksi panelisteista.
Oodia kutsutaan helsinkiläisten olohuoneeksi. Oliko alun alkaen tarkoitus tehdä keskustakirjastosta sellainen?
Ilman muuta. Arkkitehtuuri on hidastempoista, ja se näkyy ajatuksessa kirjastosta ihmisten olohuoneena. Kaupunkilaiset haaveilivat sellaisesta kauan ennen kuin ajatus päätyi kriittiseen keskusteluun ja toteutukseen. Oodin ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2011, ja jo kilpailuohjelmassa keskityttiin kirjastomuotoiseen, viihtyisään toimintojen ja ihmisten yhteiseen paikkaan.
Mikä on haastavinta modernin kirjaston suunnittelemisessa?
Arkkitehtuurin tehtävä. Pitää ratkaista ja hyödyntää ristiriitoja. Oodista haluttiin intiimiä ja turvallista, miellyttävää kokemusta ja tilaa. Käyttäjällä pitää olla mahdollisuus rauhaan ja keskittymiseen, mutta toisaalta monet haluavat osaksi suuren yhteisön jaettua tilaa. Kyseessä on eräänlainen yhteisen ja yksityisen ristiriita, jaetun ja oman tilan suhde ja niiden eri tulkinnat. Tämä pitää huomioida kaikessa, huonekaluista rakennuksen vyöhykkeisiin.
Oodi on kerännyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Mitä ajatuksia se herättää?
Se on palkitsevaa, sillä maailmassa rakennetaan paljon. Arkkitehtuuri on maailmanlaajuinen taidemuoto, jossa yhdistyvät paikallinen yhteiskunta, kulttuuri ja talous. Se on myös hyvin kilpailtu ala, Oodi on riittävän hyvin ottanut paikkansa ja ylittänyt uutiskynnyksen maailmalla. Helsinki on uinut vastavirtaan, sillä voiton tavoittelun sijaan kaupunki on sijoittanut rohkeasti kirjastoon. Britanniassa vastaavanlainen projekti olisi miltei mahdoton toteuttaa, sillä kirjastolaitos on ajettu ahtaalle taloudellisesti esimerkiksi lyhentämällä aukioloaikoja. Näin ollen moni kirjasto on olemassa vain rakennuksena, ei instituutiona.
Mikä inspiroi Oodin suunnittelussa?
Kyse oli isosta toiminnallisesta kunnianhimosta ja kysymyksestä. Oodista haluttiin ergonominen ja toimiva kirjasto, joka ottaa voimansa ympäristöstä ja sijainnista. Keskeinen sijainti Helsingin ytimessä toimi jatkeena dynaamisesti kehittyvälle kaupungille ja kaupunkielämälle. Toiminnalliset ratkaisut olivat tärkeimmät, eivät niinkään jäljittelevät tai symboliset. Kirjastorakennuksen kohdalla funktionaalisuus ja esimerkiksi akustiikka ovat olennaisia, ei niinkään visuaalisuus.
Miten Oodi päivittää perinteistä kirjastoarkkitehtuuria?
Perinteisen hiljaisen, valossa kylpevän rinnalle lisättiin työpajamainen ominaisuus. Tilat tarjoavat yhteisyyttä ja yksityisyyttä, sillä väliseinät ovat liikuteltavia ja poistettavissa. Rakennus on muuntautumiskykyinen, moderni tulkinta kirjastosta. Kolme kerrosta tarjoavat eri asioita ja mahdollisuuksia, mutta nivoutuvat yhteen. Keskikerros täydentää kokonaisuuden tähän aikaan sopivalla tavalla. Se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja yhdessäoloon.
Miltä kirjastojen tulevaisuus näyttää sinun mielestäsi?
Kirjastojen tulevaisuus linkittyy kaupunkien tulevaisuuteen. Elinkelpoiset kaupungit, urbaani elämä ja tilat toimivat entistä vähemmän kaupallisilla ehdoilla. Ostamisen ja lainaamisen infrastruktuuri menettää merkitystä, tilalle pitää tehdä vapaamuotoisia ja parempia oleskelupaikkoja. Kirjastot toimivat oleskelun ja erilaisten toimintojen mahdollistajina. Ne ottavat osaltaan kantaa keskusteluun siitä, kuka on täysivaltainen yhteiskunnan jäsen. Pitääkö maksaa tai kuulua johonkin kerhoon? Onko kaikilla samat mahdollisuudet?
Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haaviston mukaan Oodi on pitkän ja monialaisen neuvottelun sekä yhteistyön tulos. Mikä on avoimen keskustelun rooli julkisten rakennusten suunnittelussa?
Helsinkiläiset ovat olleet aidosti mukana Oodin suunnittelussa julkisen keskustelun ja työpajojen kautta, eli kirjasto on demokraattisesti toteutettu. Oodilla oli kaupallisen sijaan innovatiivinen lähtökohta. Julkisesta keskustelusta selvisi, mitä Helsingin keskustaan haluttiin ja mihin rakennusta käytettäisiin. Kaupunkilaiset ja heidän edustajansa ovat tehneet yhteistyötä, ja jokainen suunnitteluvaihe kuvineen on ollut hyvin avoin. Kerrankin syntyi rakennus, joka näyttää siltä, mitä luvattiin.
Teksti: Essi Miettunen & Aura Saxén Kuva: Columbia GSAPP / Flickr. CC BY 2.0.
