Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka: “Haluan luoda huolettomia ja rempseitä naisia”

Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka: “Haluan luoda huolettomia ja rempseitä naisia”

07.05.2018 | Nykytaide

Sarjakuvasankaruus on perinteisesti ollut miesten työtä. Nyt asiaan on tulossa muutos. Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka osallistuu toukokuussa kansainväliseen Hero(ine)s-hankkeeseen. Hankkeen on alun perin on perustanut ranskalainen Lyon BD -sarjakuvafestivaali ja kuraattori Jean-Christophe Deveney vuonna 2014. Hankkeessa tunnetut taiteilijat piirtävät naispuolisia versioita klassisista sarjakuvasankareista.

Mikä sai sinut lähtemään mukaan Heroines-projektiin?

“Aihe on niin herkullinen, että siihen ei voinut olla tarttumatta. Sarjakuva on Suomessa alana poikkeuksellisen tasa-arvoinen. Meillä ei ole tuhatvuotista miesnerojen perinnettä harteillamme ja siksi elämme illuusiossa, että tasa-arvo olisi saavutettu. Maailmalla rakastettava renttu -klisee elää sarjakuvassakin vahvana. Miehet saavat seikkailla, mokailla ja sekoilla ja ovat silti rakastettavia sankareita. Haluan luoda huolettomia ja rempseitä naisia.”

Aiot päivittää Mutanttininjakilpikonnat. Miksi juuri ne?

“Minulla on kotona paljon Turtles-lehtiä ja lapsena katsoin Turtles-animaatioita televisiosta. Otin inspiraation lähteeksi yhden klassisen vanhan sarjakuvalehden kannen sommittelun ja asetin hahmot seikkailemaan yhteen lempipaikkaani New Yorkissa. Nimesin kilpikonnani historian suurnaisten mukaan: Helene (Schjerfbeck), Artemisia (Gentileschi), Frida (Kahlo) ja Hildegard (von Bingen). Nimien valitseminen oli yksi projektin hauskimpia osia, voisin piirtää kokonaisen konna-armeijan saadakseni nostettua esiin mahdollisimman paljon naisneroja!”

Hero(in)esin idea on muuttaa sarjakuvamaailmaa, jossa suuri osa sankareista on miespuolisia. Miksi naissankareita on niin vähän?

“Varmasti, koska naistekijöitä on niin vähän. Omissa töissäni seikkailee automaattisesti nainen, koska teen omaelämänkerrallista sarjakuvaa matkoistani ja muista minulle tärkeistä aiheista. Patriarkaatissa naiset eivät ole saaneet niin isoa roolia taiteessa. Nainen on heterosuhteessa usein vastuussa lastenhoidosta ja kotitöistä, vaikka molemmat vanhemmat kävisivät töissä. Taiteen tekemiselle täytyy raivata määrätietoisesti tilaa.”

Miten tilannetta voi muuttaa?

“Avain koko pulman ratkaisemiseen on lastenhoidon tasainen jakaminen. Ruotsissa kannustetaan ihan valtiotasolla isiä viettämään aikaa lastensa kanssa kotona, mikä antaa naisille enemmän mahdollisuuksia edetä urallaan, toteuttaa itseään ja tehdä luovaa työtä. Virginia Woolf sanoi, että naisella pitää olla rahaa ja huone, jonka oven saa kiinni. Sama periaate pätee edelleen.”

Pidät Cumbrian yliopistolla myös sarjakuvatyöpajan opiskelijoille. Millainen siitä tulee?

“Teetän heillä tehtävän, jonka olen lainannut ystävältäni, joka on lainannut sen eräältä toiselta sarjakuvaopettajalta. Kyseessä on mysteeritehtävä, joka asettaa opiskelijoille rajoituksia. Rajoitukset helpottavat työskentelyä ja tekevät siitä mielenkiintoisempaa. Olen itse kokenut, että on todella vaikeaa tehdä tarinaa ilman niitä.”

Hero(in)es-näyttely Vallum Galleryssa, Cumbrian yliopiston kampuksella 7.–21.5.2018.  Hero(in)esin toteuttamisesta vastaavat Suomen Lontoon instituutti, Ranskan instituutti Institut français, Lyon BD Association, Lakes International Comic Arts -festivaali, Flanderin Britannian-edustusto ja Cumbrian yliopisto.


Tapahtumat