LÄHTÖLASKENTA: Brexit valvottaa vanhempia

Mitä seurauksia brexitistä on perheille, joissa molemmat tai toinen vanhempi tulee jostain muusta EU-maasta kuin Britanniasta? Sosiologi Nando Sigona Birminghamin yliopistosta johtaa aiheeseen liittyvää tutkimushanketta. Hän kertoo, mitä ryhmä on toistaiseksi saanut selville.  

Hankkeen ensimmäisessä osassa oikeustieteilijät tarkastelivat perheiden tilannetta kahdessa eri Brexit-skenaariossa. Ensimmäinen oli niin sanottu kova Brexit eli tilanne, jossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. Tällöin muiden EU-maiden kansalaiset jäisivät vaille oikeuksia. He eivät saisi käyttää julkisia palveluita, ja heidän työnantajiensa olisi pakko antaa heille potkut ja vuokranantajien päättää heidän vuokrasopimuksensa.

“Ihmisistä tulisi käytännössä paperittomia yhdessä yössä.”

Toinen tarkasteltu skenaario oli settled scheme, jossa EU-kansalaiset saisivat jäädä Britanniaan tietyillä ehdoilla. Se on kovaa brexitiä huomattavasti todennäköisempi ja perheiden kannalta parempi vaihtoehto. Silti sekään ei ole ongelmaton, sanoo Sigona.

“Erityisesti lapset olisivat haavoittuvia, koska he ovat täysin riippuvaisia vanhempiensa laillisesta asemasta ja siitä, tekevätkö he tarvittavat hakemukset ajoissa viranomaisille.”

On myös perheitä, jotka eivät täytä kaikkia settled status -kriteerejä. Lapsi on ehkä syntyä muualla, perhe asunut viiden vuoden aikana useammassa maassa tai se ei pysty todistamaan osoitettaan vaaditun viiden vuoden ajalta.

“Näiden perheiden asema on vaikea.”

Lisäksi tutkimusryhmän sosiologit haastattelivat 140 perhettä heidän tunnelmistaan ja brexitin jälkeisistä aikeistaan.

“Ne perheet, joissa toinen vanhemmista on britti, arvioivat muita todennäköisemmin jäävänsä Britanniaan.”

Tutkijat yllättyivät siitä, miten voimakkaat tunteet ottivat vallan monissa haastatteluissa.

“Jotkut haastatellut jopa purskahtivat itkuun. Monet ovat erittäin huolissaan lapsista. Useat raportoivat kärsivänsä unettomuudesta, masennuksesta ja keskittymisvaikeuksista. Osa välttelee äidinkielensä puhumista julkisilla paikoilla, erityisesti alueilla, joilla selkeä enemmistö äänesti EU-eron puolesta.”  

Myös muissa tutkimuksessa on todettu Britanniassa asuvien EU-kansalaisten kärsivän samankaltaisista oireista, Sigona sanoo. Eniten ahdistusta aiheuttaa epävarmuus, joka on jatkunut jo kaksi vuotta.

“Kun nämä ihmiset muuttivat maahan, tietyt säännöt olivat olemassa. Kukaan ei esimerkiksi kertonut, että kannattaa varautua todistamaan kotiosoitteensa seuraavien vuosien ajalta. Heistä tuntuu, että heidän oikeuksillaan leikitään.”

EU-ahdistuksella voi olla ikäviä seurauksia, Sigona pelkää.

“Osa haastatelluista kertoi, etteivät he enää seuraa uutisia, koska ne ahdistavat heitä. Monet ovat jättäneet passin uusimatta tai hakematta, koska ovat mieluummin ajattelematta koko asiaa.”

Sigona toivoo, että muiden EU-maiden hallitukset ottaisivat julkisesti kantaa Britanniassa asuvien kansalaistensa puolesta. Toistaiseksi kannanotot ovat olleet harvinaisia.

“Monet tuntevat tulleensa kaksinkertaisesti hylätyiksi. Se, että Ruotsin pääministeri Stefan Löfven nosti asian esille Theresa Mayn valtiovierailun aikana oli tärkeä viesti.”

Sigonalla itsellään on yksi viesti Britannian EU-erosta neuvotteleville:

“Mitä aiemmin maassa jo oleville ihmisten varmuuden ja turvallisuuden tunteen voi palauttaa, sen parempi. Älkää käyttäkö ihmisiä pelimerkkeinä.”

Kirjoitussarja seuraa, kuinka Britannia valmistautuu EU-jäsenyyden jälkeiseen aikaan.

Teksti: Ninni Lehtniemi. 

Kuva: Virpi Oinonen/businessillustrator.com