LÄHTÖLASKENTA: 6 syytä Brittiläisen kansainyhteisön uudelle nosteelle

Entisten Britannian alusmaiden muodostamasta Brittiläisestä kansainyhteisöstä eli Commonwealthistä on tullut keskeinen teema brexitin jälkeistä ulkopolitiikkaa koskevissa keskusteluissa. Siihen on ainakin nämä kuusi syytä.

1. Kriketti-ihmiset ymmärtävät toisiaan

Yhteiskuntapolitiikan professorit Michael Kenny Cambridgen yliopistosta ja Nick Pearce Bathin yliopistosta tarkastelevat tuoreessa kirjassaan The Shadows of Empire anglosfääriä eli englanninkielisiä maita Britannian ulkopolitiikan uutena suuntana. Kenny ja Pearce muistuttavat, että englanninkielisten maiden välinen yhteistyö on jo nyt merkittävää. Esimerkiksi Australian, Kanadan, Uuden Seelannin, Britannian ja Yhdysvaltojen välinen Five Eyes -tiedusteluyhteistyö on tiiviimpää kuin EU-maiden vastaava. Historiallisesti brittipoliitikoilla on ollut luottamukselliset, henkilökohtaiset suhteet toisten englanninkielisten maiden johtajiin. Myös akateeminen yhteistyö on yliopistojen välillä on aina ollut lämmintä, eikä epävirallisempaakaan kanssakäymistä sovi sivuuttaa.

“Olisiko silläkin merkitystä, että näissä maissa pelataan krikettiä, mutta muissa EU-maissa ei?”, tiedusteli yleisön edustaja Kennyltä ja Pearcelta Royal Society of Artsin (RSA) toukokuun lopussa järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

2. Takana loistava menneisyys

Yksi brexit-äänestyksen tulokseen johtaneista syistä, se taustalla soinut musiikki, kuten Kenny ja Pearce asiaa luonnehtivat, oli äänestäjien kaipuu imperiumin aikoihin. Britti-identiteettiä käsittelevässä kirjassaan Brit(ish) toimittaja Afua Hirsch kirjoittaa, että kansanäänestyksen alla poliitikot käyttivät Yhdysvaltain presidentinvaaleissa toimivaksi todettua retoriikkaa paluusta menneisiin suuruuden aikoihin:

“Ja jos etsitään Britannian suuruuden aikaa, katse hakeutuu väistämättä imperiumin aikakauteen.”

3. Maahanmuuttajat vastaan maahanmuuttajat

Brexit-äänestyksessä saivat äänestää Britanniassa sen aikaan asuneet Kansainyhteisö-maiden kansalaiset. Monet heistä, samoin kuin osa niistä briteistä, joiden tausta on jossain toisessa Kansanyhteisön maassa, äänestivät Brexitin puolesta. Esimerkiksi curryteollisuus lobbasi EU:sta lähdön puolesta, jotta bangladeshiläisten kokkien maahantulo helpottuisi.

Hirsch kertoo kirjassaan, että hänen ghanalaislähtöinen sukulaisensa äänesti brexitiä, koska oli tuskastunut eurooppalaisten kätilöiden määrään osastollaan. Hän arveli saavansa uusia afrikkalaisia kollegoja, jos Britannia lähtisi EU:sta. Edessä oli pettymys.

“Yksi Theresa Mayn ensimmäisistä teoista tämän astuttua virkaan, oli sulkea pois pisteytysjärjestelmä, joka olisi helpottanut maahanmuuttoa Kansainyhteisö-maista EU-eron jälkeen. Virallinen linja on edelleen, että maahanmuutto on huono ja sen hillitseminen hyvä asia”, Hirsch kirjoittaa.

4. Aasian nousu

Kansainyhteisöinnostus liittyy myös Aasian talouden nousuun. Euroskeptikoiden mielestä sellaiset dynaamiset ja kasvavat maat kuin Intia ja Singapore tuntuvat paljon kiinnostavammilta kauppakumppaneilta kuin hiipuvan talouden ja ikääntyvän väestön Eurooppa. Vaikka Intian ja Britannian yhteinen historia on kaikkea muuta kuin ongelmaton, Britannia saattaa olla Kiinan valtapiirin kasvusta huolestuneelle Intialle kiinnostava kumppani. Silti on muistettava, että vuonna 2015 noin 44 prosenttia Britannian viennistä suuntautui EU-maihin ja vain noin 9 prosenttia Brittiläisen kansainyhteisön maihin.

“Todellisuudessa Britannia tarvitsee vahvoja kauppasuhteita Eurooppaan, kävi miten kävi”, Nick Pearce sanoi RSA:n tilaisuudessa.

5. Trump horjuttaa erityissuhdetta

Britit ovat perinteisesti katsoneet ulkopolitiikassa yli Atlantin. Maiden välillä on perinteisesti ajateltu vallitsevan erityissuhde, special relationship. Erityissuhde on yksi niistä kolmesta kehästä, joiden varaan pääministeri Winston Churchill hahmotteli toisen maailmansodan jälkeen Britannian asemaa maailmassa. Toiset kaksi olivat eurooppalainen yhteistyö ja brittiläinen kansainyhteisö.

Viime aikoina erityissuhde on joutunut koetuksella. Jo Barack Obama luonnehti Saksaa Yhdysvaltain tärkeimmäksi liittolaiseksi, mutta Donald Trumpin johtamana Yhdysvallat on hyvin arvaamaton kumppani. Trumpin on esimerkiksi pelätty vuotaneen Five Eyen tiedustelutietoja venäläisille. Toisaalta Yhdysvallatkaan ei ole voinut laskea Britannian uskollisuuden varaan.

“Britannia on asettunut EU-maiden rintamaan Yhdysvaltoja vastaan kolmessa keskeisessä kysymyksessä: ilmastonmuutoksen torjumisessa, Iranin kysymyksessä ja Israelin lähetystön sijainnissa”, muistutti ajatushautomo Institute for Governmentin johtaja Bronwen Maddox instituutin paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin Britannian Brexitin jälkeistä ulkopolitiikkaa.

Kirjoitussarja seuraa, kuinka Britannia valmistautuu EU-jäsenyyden jälkeiseen aikaan.

Teksti: Ninni Lehtniemi. 

Kuva: Virpi Oinonen/businessillustrator.com